Äiti, mää en pysty nukkumaan ilman sua.

Hohhoijaa kun laiskottaa. Tänä aamuna reippailin osastolle jo ennen kahdeksaa. Ukkelit vielä nukku, niin söin aamupalan siinä keittiöllä ja lueskelin Kalevaa. Puoliska tunnun päästä siellää jo heräiltiin. Piikkitäti ei käynyt tänään. Aamusella Matti jutteli enemmän kuin koko aikana leikkauksen jälkeen. 

Osaston lääkäri kävi katsastamassa Matin. Oli puhetta vatsasta, silmistä ja päästä, liikkumisesta, yskästä. Saatiin rajoitus osastollaliikkumiseen. Ulkopuolelle voi kyllä reissata mutta osastolla ei ole hyvä liikkua. Oli sitä mieltä että kirurgi tulee katsomaan niskan. Haava vuoti kirkasta nestettä=aivonestettä. Aivokalvon tulehdukselle suurempi riski. Määräsi vielä crp ja muita pöpö kokeita ja perusverenkuvan. Iltapäivällä kävi kaksi kirurgia. Liimasivat niskan vuotokohdan umpeen ja kiristysside päänympäri. Kiva, siittähän Matti tykkäs. Valitteli päätä kipeäksi mutta taisi johtua vain siteestä.

Pari vierasta kävi. Tohtori Sösselström ja tohtori Ööö kävi. Että lääkäreitä on tälle päivälle nähty.Matti katseli telkkaria, pelaili ja liimaili tarroja vihkoon.

Illalla yritin nukuttaa Mattia mutta siitähän ei tullut mitään. Lähdin sitten kymmenen maissa. Matti yritti kyllä ettei voi nukkua ilman äitiä. Mutta jäi kuitenkin tyytyväisenä katsomaan telkkaria. Ja Antti laittoi yhdeltätoista viestin että Matti oli nukahtanut.

Kotiinlähdöstä ei vielä lupailtu mitään.

Äiti, millon mennään kotiin?

Tänään on vietetty leppoisaa sunnuntaipäivää. Illalla massu oli toiminut. Aamulla maha oli helpomman tuntuinen. Aamupalan ja lääkkeitten jälkeen taas hankalemman oloinen. Matti oli koko päivän aika vaisu, hiljainen. Mikkokin kävi piipahtamassa, mutta Matista ei saanut montaa sanaa irti. Mikon mukana saatiin vähän terkkuja kotipuolesta. Mummolta ja papalta paketti ja Emma oli askarrellut kortteja. Niistä ei harmi kyllä tullut nyt kuvaa.

Matti piirteli, liimaili tarroja, pelaili tietskalla, leikittiin pikkuautoilla, käveltiin ja ajeltiin raktorilla, katottiin telkkaria, laiskoteltiin...

Yritettiin tuputtaa Matille juotavia joka käänteessä. Matti on juonut aika vähän eilen ja tänään. Iltapäivällä saatiin kaakaota, se maistui vähän paremmin. Tänään otettiin viimeinen kanyylikin kädestä pois. 

Illalla massukin toimi. Ja Matti juttelikin jotain. Vaikka eihän se tavallisestikaan oo mikään hirveä höpöttäjä.

Illalla ei meinannut uni oikein tulla. Äippä jo yritti, että jos sais lähteä nukkumaan. Yleensä oon nukuttanu ja sitten vasta lähtenyt. Lupas äitin lähteä, mutta alko itkettämään. Niinpä jäin nukuttamaan ja lähdin vasta kymmenen maissa. 

Ehkäpä huomenna nähdään taas lääkäriä. Nyt viikonloppuna ei ole nähty yhtään ja perjantai-iltanakin vahingossa. Jännä ettei teholta tulon jälkeen kukaan ole oikein tutkinut.  Toivotaan että kaikki on hyvin. Ja toipuminen etenee. Raktorilla pystyy ajamaan jo yksin. Käveleminen onnistuu kädestä kiinni pitämällä. Pystyy piirtämään ja syömään itse. Vähän vielä arkailee niskaa.

Kun nukutin Mattia, Matti jo kyseli että millon mennään kotiin.

Lauantai

Siis eilen päivällisellä Matti oli syönyt niin hyvin että sai sitten ensimmäisen karkkipussin tälle reissulle. 

Tänä aamuna äippä pääsi vähän myöhään sairaalalle tankkauksen ja kaupan kautta. Vein kuitenkin Antan mennessäni. Oli ihan tykätty vieras. Vaikka Matti kyllä emimmäkseen nukkui. Matti sai vähän tuliaisia. Autorekan ja ilmapalloja. Sitten syötiin ruoka. Hyvin maistui. Tuli ihan maha kipeäksi. Sitten käytiin suihkussa. Ja hyvin meni. Saatiin viimeinekin tippaletku pois. Sitten Matti otti pitkät päikkärit ja Antti kävi kaupassa.sitten taas syötiin kokonainen lautanen kalakeittoa. Massua sitten yritettiin toimittaa loppupäivä. Sai jo varmaan neljännen pussin projotain jauhetta, laxoberonia ja mirolaxin. Sitten toimi vähän. Ja lisää projotain pulveria. Massu pinkeänä ja vähän arkana ja toiselta reunaa kovana... yriteettin kävellä, jumpata, silittää ja taputtaa ja juoda vettä. Iltapala muroja ei vihtitty kaikkea syödä ettei tule huono olo.

Nukahtaminenkin oli vähän vaikeaa. Liekö liian väsynyt tai vaivasko pallo maha. Yhdeksän maissa sitten viimein nukahti.

Jaa, olihan tässä päivässä jotain jännääkin. Kun suihkun myötä saatiin haavalappu pois niin pääkään ei ollut enää niin arka. Varmaankin teippi kinnannut hiuksia kun pään kääntäminen ollut niin hankalaa. Käytiin suihkun päälle vähän ajelemassa raktorillakin. 

Äiti säikähti kunnolla kun mittaili että näkeekö Matti pää tyynyllä Sepe helikopteria puitten yllä. Kun käännyin katsomaan poika olikin noussut itse istumaan! Ja aamulla ei pystynyt päätä liikuttamaan! 

Käsien hallintakin oli tänään jo vähän parempaa. 

Ja kahdenmaissa Matti söi pappan lääkkeet.

Illalla hoitaja laskeskeli nestelistaa. 600 ml! Vain. Voi tylsä. Ei kuitenkaan laitettu vielä tippaa takaisin. Aina huonosti Matti joi. Oisko tullut pillimehussa raja vastaan.

No aamulla jatketaan taas massuhommien kanssa jos yöllä ei ihmeitä tapahdu. No toivottavasti saa nukuttua. 

Öitä.

Pieni välikatsaus

Aamupalalla

Eilen illalla Matti oli jo aika pirteä. Söi kolme purkkia vanukasta, kaikki mitä teholta löytyi. Katsottiin vähän videoita ja muuten vaan turistiin. Matti ei halunnut nukkua, mutta nukahti onneksi puoli yhdeksän maissa, eli ennenkuin oltaisiin jouduttu lähtemään. Teholla vanhemmat saavat olla klo 9-21.

Tänään aamupäivästä kun mentiin osastolle Matti katsoi muumeja ja mökötti. Ei ollu kivaa kun äiti ja isä ei ollu paikalla. Pidetiin vähän pidempi aamu kun ajateltiin että Matti nukkuu magneettikuvauksen nukutushuuruissa pitkään. Oltiin osastolla vasta kymmenen jälkeen. Matin magneettikuvaus oli jo kello 7.45.

Matti söi aamupala sämpylän ja pillimehua isin sykkyssä. Jännitettiin pissaamista. Ja sitten saatiinkin jo lähteä osastolle. Matti oli oikeastaan ekaa kertaa istumassa, mutta ei onneksi oksettanut.

Osasto viisykkösellä saatiinkin heti oma huone ja levittäydyttiin sinne. Isällekin oli ihan oikea sänky varattu. Sitten katsottiin autot elokuva ja mister beania. Ruoka ei maistunut, mutta sen jälkeen tekikin kohta mieli pitsaa. Jonkin verran maistui. Otettiin vatsalääkettä, särkylääkettä tiputettiin. Vaan eipä kuulunut lääkäriä. Loppuviimein hoitaja päätti soittaa ja kysyä onko kirurgi edes tulossa. Ei ollut aikonut, mutta päättikin tulla ja katsoa leikkausarven. Niinpä hoitajat irrottivat teipin Matin niskasta ja jäätiin odottelemaan. 

Kirurgi katsoi että haava oli oikein hyvän näköinen, selitti hoitajille hoito-ohjeet. Magneettikuvissa ei näkynyt mitään hälyttävää. Kasvainta oli vähän jäänyt, aika vaikeaan paikkaan. Sitten osataan sanoa paremmin kun patologian vastaus tulee. Ei pitänyt asiaa pahana. 

Hoitajat putsasivat haavaa ja laittoivat uuden lapun päälle. Matti otti jo ensimmäisiä päikkäreitä niillä main. Mutta heräsi sitten ja valitteli niskaa kipeäksi. Ensimmäinen vieraskin siinä piipahti. Sitten äiti lähti hakemaan ruokaa ja Matille karkkireppua. Että nyt taitaa jo kohta olla kiire takaisin osastolle. Heippa.

Pelleilyä oksennuspussilla

Leikkauksen jälkeinen päivä

Aamusella riennettiin teho kakkoselle. Hoitaja olikin jo odotellut meitä. Matti oli juonut pillimehua ja oksentanut sen päälle. Saatiin nostaa Matti syliin lakanoiden vaihdon ajaksi. Matti oli aika hikimärkä.

Yö oli mennyt hyvin. Oli nukkunut. Rauhoittavaa lääkettä oli saanut läpi yön. 

Tehon lääkäri tuli katsomaan Mattia. Totesi kaiken olevan ok. 

Matti oli aika unelias. Vastaili kysymyksiin, mutta ei jaksanut avata silmiään hirveästi.

Sitten meillä tulikin jo kiire osasto viisykköselle tapaamaan sosiaalityöntekijää. Siellähän sitä kirkastui kaikenlaista. Kävimme vielä moikkaamassa osastosihteeriä.

Kävimme vielä mutkan katsomassa Mattia. Vähän syötettiin vanukasta ja ja pillimehua.  Matti suuttui kun ei meinannut saada itse syödä. No parilusikallista söi itse ja sitten äiti olisi saanut syöttää vaikka koko purkin, mutta ei uskaltanut. 

Äiti ja iskä kävi Subwayssa ja Antalla ja sitten vauhdilla takaisin teholle.

Matti oli aikalailla hereillä. Olisi halunnut vanukasta. Sitten lähdettiin taas piiiiiitkiä käytäviä lasten teholle. Lääkäri tuli heti paikalle, ei mitään uutta erityistä. Myöhemmin selvisi että magneettikuva otetaankin jo huomenna klo 7.45.

Täälläpä sitä on istuttu ja kateltu nukkuvaa Masaa. Välillä käytiin kahvilla ja taas jatkuu.  Välillä ihailtiin traktorikortteja. Ruokapaussin jälkeen Matti on enimmäkseen nukkunut. (Itseäkin tässä alkaa laiskottamaan) Odotellaan josko heräisi. Saisi vielä avata pipi paketin ja Lisää Sitä Vanukasta!

Kiitos.

Kiitos kaikille tähän astisesta muistamisesta, mukana elämisestä, rukouksista. Paljon on meitä autettu, muistettu ja puolesta tehty. Vielä on paljon edessä.  Kiitos tähän astisesta.

Suunniteltu leikkauspäivä

Mummon piikkipaketista tuli traktorikortit.

Keskiviikkoaamuna riennettiin osastolle jo ennen seitsemää. Puudute laitettiin jo taipeeseen ennen Matin heräämistä. Labratäti tulikin hetikohta seitsemän jälkeen ottamaan verikokeen. Otti kuitenkin sormenpäästä, että turhaan laitettiin puudute. No parempi niin päin.
Sitten taas odoteltiin.

Vartin yli kahdeksan lähdettiin leikkaussaliin. Sitä ennen annettiin Matille suun kautta kipulääke ja nukutuksen esilääke. Ja sitten mentiin. Kyllä oli hoitajalla kiire. Ei meinannut perässä pysyä. Ja pitkiä käytäviä toisensa perään. Matti siis vietiin aikuisten leikkaussalien puolelle ja ne ovat Oysin toisella puolella. Päästiin ehjänä perille. Äiti ja isäkin pääsivät leikkaussalin eteiseen odottamaan kirurgia ja viimeistä tuomiota. Leikkaussalin henkilökunta kävi tervehtimässä. Saattavahoitaja sai vähän palautetta anestesialääkäriltä lääkkeiden annosta. Aamulääkkeet annettiin odotellessa. Juteltiin ja odoteltiin. Kirurgi tuli rauhalliseen tapaansa,. Tutki takaraivon ja päätti että.....

haava EI estä leikkausta. 

Jes!!!

Vanhemmat sai kehoituksen lähteä. Annettiin pusut ja heipat. Mattia alkoi kiukuttamaan. Mieshoitaja kyllä yritti kiinnittää huomiota muualle. Myöhemmin kuultiin että oli ollut tosi kiukkuinen salissa. No ehkäpä nukutettiin nopeampaa :) No onneksi ei tiedetty sitä silloin.

Äiti ja iskä lähti tappamaan aikaa. Mentiin Antalle jatkamaan vielä unia, aamupalalle ja suihkuun. Käytiin vähän kaupungilla, syömässä ja leipomossa. Tultiin Antalle kahville. Kello alkoi olla jo kolme.... jännitti ihan sikana. Olis mahdollista että kirurgi soittaisi jo kolmen jälkeen ehkä viimeistään ennen viittä. JÄNNITTI!

Neljän jälkeen kirurgi sitten soitti. Itse en uskaltanut vastata, pistin Antin asialle. Rauhalliseen tapaansa kirurgi selitti leikkauksen kulkua. Suunnitelmien mukaan oli mennyt. Patologian ensimmäisten tutkimusten mukaan kasvain vaikuttaisi hyvälaatuiselta, hitaasti kasvavalta. Myöhemmin otettavissa magneettikuvissa selviää onko kasvain saatu kokonaan pois. Voi olla ettei mitään jatkohoitoja tulla tarvitsemaan. Magneettikuvissa tulee säännöllisesti käydä. 

Viiden jälkeen soittelin teholle. Matti oli ollut osastolla jo noin puolituntia. Alkoi jo heräilemään. Saatiin lupa tulla katsomaan. Laitettiin vauhdilla kamppeet niskaan ja juostiin autolle. 

Matti nukkui. Välillä oli vähän levoton ja yritti jonkun sanan puhuakin. Oli vielä hengityskoneessa. Taisi olla kipeä. Kipulääkettä vähän nostettiin ja välillä nukkui. Välillä vähän heräili tai unissaan pyöriskeli ja sotkeutui piuhoihin. Niitä riitti. hengitysputki otettiin aika nopeasti pois, se vähän helpotti. Välillä oli lähdössä jo kotiin ja yritti nousta vähän ylös. Pientä pahoinvointia oli , kun yritettiin vähän kostuttaa suuta vedellä.  

Istuskeltiin siellä parisen tuntia. Lapsen omaisten vierailuajoilla ei tuntunut olevan niin tarkkaa rajaa, onneksi. Yöhoitaja tuli siinä vähän ennen seitsemää. Antin kanssa lähdettiin iltapalalle.

Lähdetään vielä sanomaan hyvää yötä. 

Tarkennusta edelliseen

Tiistaiaamuna mentiin osastolle puoli kahdeksan maissa. Puudutteet oli laitettu jo yöpaikassa paikoilleen. Aika pian päästiin osastolääkärin hellään huomaan. Laitettiin kanyyli käteen ja siinäpä tärkeimmät. Seuraava potilas sisään. 

Matti pääsi magneettikuvaan jo vartin yli yhdeksän. Päästiin mukaan viemään Mattia mutta jouduimme jäämään käytävälle kun hoitaja vei Matin magneetin ovista sisälle. Matti oli onneksi hyvän tuulinen. Kait oli sen verran pössyissä.

Käväistiin Antin kanssa aamupalalla ja tunnin päästä oltiin takaisin osastolla. Ehdittiin odotella vielä noin tunnin verran ennenkuin Mattia lähdettiin hakemaan magneetista. Kahdentoista jälkeen Matti alkoi heräilemään. Ja sitten taas kulutettiin aikaa. 

Syötiin vähän vanukasta ja juotiin pillimehua. Päätettiin lähteä vielä Antalle yöksi. Saatiin jo melkein lupa lähteä siinä kahden maissa. Jäätiin kuitenkin odottamaan vielä kirurgin käyntiä. Kirurgiksi olikin vaihtunut ylilääkäri Timo Kumpulainen. Puoli nejän maissa lääkäri tuli käymään. Käytiin rauhassa läpi leikkaus ja mahdolliset komplikaatiot. Katsottiin vielä kuvakirjasta kasvaimen sijaintia. Magneettikuvista sanottiin ettei merkittävää kasvua ollut havaittavissa. Hetken päästä kävi vielä nukutuslääkäri ja käytiin vielä asioita läpi. Mattikin söi ruuan kokonaan. Taisi olla aika kova nälkä.

Jouduttiin vielä odottamaan yli kuuden. Matille oli määrätty suonensisäisiälääkkeitä vielä illalla annettavaksi. Seitsemän maissa päästiin yöpaikkaan. Käytettiin Mattia suihkussa ja syötiin iltapalaa. Ja kuinkas kävikään Matti kiikkui tuolilla. Eikä siinä vielä kaikki. Sitten kaatui tuolilla täysin selälleen. Kaiken kukkuraksi löi päänsä uunin kahvaan. Ja tietenkin tuli haava takaraivoon. Voi itku!!! Siittä sitten soittamaan osastolle. Hoitaja oli sitä mieltä ettei tarvi tulla näyttämään. Yritettiin ite raakata ja laittaa vähän teippiä haavan reunoille. Puhdistusaineitten puutteessa ja haavan syvyyden takia päätettiin kuitenkin lähteä näyttämään. Päivystävälääkäri tulikin kohta käymään osastolla ja haava putsattiin ja teipattiin. Ei halunnut liimata, jos leikkauskohta onkin niillä paikkeilla.

Palailtiin nukkumaan. Matti ei olisi halunnut nukkua. Nukahti kuitenkin yhdeksän maissa. Äiti ja isä jäivät odottamaan aamua kauhun sekaisin tuntein. Kirurgi tulisi vielä aamulla arvioimaan voiko leikkauksen tehdä vai estäisikö kaatuminen leikkauksen.

Pikku haaveri.

Jännitystä viimeiseen asti

Jep, jep. Onhan tämä ollu jännää ja ressaavaa. Tarkemmin myöhemmin. Tällä hetkellä Matti on kaikista vastoinkäymisistä huolimatta leikkauksessa. Mennee iltapäivänpuolelle pitkästi ennenkuin kirurgi soittelee. Mutta tähän asti on päästy. Tarkemmin selittelen myöhemmin.

Vielä Oulussa

Kaikista epäilyistä huolimatta ollaan vielä täällä. Matilla ei ole viikkoon ollut mitään erikoista, vähän ääni painoksissa. Tänään lääkäri tutki osastolla ja totesi nukutuskelpoiseksi. Päästiin naapuriin yöksi. Osastolle aamutuimaan odottelemaan magneettikuvausta. Toivotaan että nyt menis putkeen. Vähän Matilla taas kurkku rohisee, joskus yskittää. Että ei tässä nyt ihan vielä ite usko että tämä nyt olis leikkausreissu, mutta toivottavasti. Nyt ollaan kulutettu päivää täällä ja Matti jo nukkuu.

Neljän seinän sisällä

Perjantaina se sitten tapahtui. Aamusta soi puhelin. Oulusta soitettiin, että maanantaina saisi tulla. Klo 13 voisi olla osastolla. Osaston lääkärit arvioivat leikkauskelpoisuuden. Tiistaina magneettikuva ja keskiviikkona leikkaus. 

Niinpä ollaan oltu koko viikonloppu neljän seinän sisällä. Pesty käsiä ja vieraatkin passitettu heti käsien pesulle. Missään ei oo koko sakilla käyty. Äiti ja isä välillä kaupassa. 

On pakkailtu ja siivoiltu. Sunnuntaina kävi vieraita Mattia heipattamassa. 

Vähän jännittää. Matilla on korvat ok, kurkku ok, ei oo nuhaa. Ääni on vähän painoksissa tai sitten äitin kuulossa on vikaa.

Huomista odotellessa. 

Viikko vierähtänyt

Viikko on ollut taas vauhdikas ja tapahtumarikas. Oulusta paluun jälkeen loppuviikko menikin sitten palautumiseen. Leikkaukseen oli valmistauduttu hyvin ja pienellä ressillä. Kun se sitten purkautui laiskotti niin että. Perjantaina piipahdettiin kauppojen yössä. Metsästettiin karkkitykin karkkeja, pyörittiin karusellissä. Kierreltiin kauppoja. Jonotettiin irtokarkkia. Väkeä oli liikkeellä paljon ja taisi meilläkin venähtää yli kymmeneen. 

Lauantaipäivänä käytiin kirpparilla ja mentiin Teemulle pihatöihin. Lapset leikki tien toisella puolella leikkipuistossa. Ilma oli hieno. Tehtiin pikkupuita ja leikkailtiin nurmikon nurkkia. Vieraitakin siinä piipahti. Syötiin. Neljän jälkeen Henna oli ihan väsynyt ja hermona, Emma itki kipeää jalkaa, oli tippunut kiipeilytelineeltä. No eihän siinä auttanut kuin lähteä kotiin päin. Ja saunomaan. 

Sunnuntaina kyläiltiin naapurissa. Emma ei edelleenkään suostunut varaamaan kipeälle jalalle. Soittelin päivystykseen, kehoittivat odottamaan maanantaihin ja soittamaan omalle terveysasemalle, oli niin pitkät jonot. 

Maanantai aamu koitti. Enpä kehdannut viedä Emmaa kerhoon ja soitin sitten terveyskeskukseen. Sain ajan jo kymmeneksi. En soitellut sitten muille lapsille hoitajaa kun ajattelin että kyllä me nyt jonku aikaa pärjätään ja onhan siellä lelujakin. No kahdentoista jälkeen oli sitte pakko soittaa Antti töistä hakemaan Henna ja Matti kotiin. Hennalla oli jo väsy ja nälkä kiukku. Emman kanssa olitiin sitten neljältä kotona. jalkapöydästä oli murtunut kolme luuta. Saatiin 3 viikon kipsi, kepit ja pyörätuoli.

Tiistaina käytiin terveyskeskuksessa Matin korvien takia. Oulusta kehotettiin viikon päästä tarkistuttamaan korvat ettei ole tulehdus pahentunut. Nyt Matilla oli korvat ja kurkku ok. Imusolmukkeet oli vähän turvoksissa ja ääni on vielä käheä. Ja eipä Oulusta ole kuulunut vielä mitään. Ei ole tietoa uudesta leikkausajankohdasta.

Tässä vielä kuva Prisman laajennuksen avajaisten lihasoppa hetkestä. Hennalle ja Matille maistui todella hyvin. Henna oli syödä äitinkin keiton. Nyt vielä synttärikekkereihin. 

Kotiin

Jep jep. Huh huh. Ressin purkautuminen. Väsy. Aamulla päästiin tohinalla lähteen. Vähän myöhässä. Pakattiin viimeisiä. Lähtiessä pyörähdettiin vielä gigantissa ja nakattiin kirjat kirjastoon. Matka meni mukavasti. Raahessa pikku pysäkki pulla pirtillä. Matti otti pikku tirsat. Päästiin oyssiin. Matti ja iskä jäi päivystyspolin edessä pois. Äippä vei auton parkkiin. Eipä meinannu usko riittä parkkipaikan löytymiseen, mutta löytyhän se lopulta. Osastolla Matilla oli jo puudutteet kämmenselissä ja soitteli rumpuja. Huonekin oli jo näytetty. Otettiin verenpainetta ja lämpöä ja leikittiin. Sitten odoteltiin lääkäriä. Kuunteli keuhkot, katsoi korvat ja kurkun. 'Vähän on pientä viitettä tulehduksesta. Ei paha.'  Kysytään vielä kirurgilta ja anestesialääkäriltä. Odottelua ja leikkimistä. Hoitaja vaihtui. Pelailtiin. Sitten tuli kirurgi, lastenlääkäri, ja vieraileva neurokirurgi. Oli päätetty että ei leikata nyt. Riskit muutenkin jo suuret. Anttia varsinkin suututti kun viimekerralla kysyttiin että haittaako pikku flunssa ja vastaus oli ettei haittaa. Niinpä niin. No eipä sitä tietenkään lapselle keuhkokuumetta toivo siihen kaiken päälle. Niinpä sitten saatiin lähtöpaperit mukaan ja lähdettiin ruokapaikan kautta kotiin. Mattiakin vähän harmitti lähteä kun oli saanut niin hyvät läksiäislahjat kotipuolesta. No ens kertaan. Äiti ja isäkin alkaa pikkuhiljaa päästä pahimman yli. Onhan siinä pienet järjestelyt että Anttikin pääsee töistä irti kahdeksi viikoksi.  Eipähän tälle mitään voi. Mutta mikähän tämänki tarkotus oli. Positiivista on se että kirurgit ei näe tätä kiireelliseksi leikkaukseksi. Uskovat että kasvaa todella hitaasti. Ite vaan olis halunnu tässä 'sairastelussa' askeleen eteenpäin. Leikkaukselle oli varattu koko sali ja henkilökunta koko päiväksi. Leikkaus kestää neljästä kuuteen tuntiin. Mutta valmisteluineen koko työpäivän projekti. Nyt ajellaan kotiinpäin.

Ouluun

Huhhuh. Kiirettä on pitänyt. Nyt ollaan jo matkalla Ouluun. Tänään olisi edessä anestesiakelpoisuus arviointi. Huomenna nukutetaan ja otetaan aivoista uudet viipalekuvat. Perjantaina olisi sitten edessä leikkaus. Toivotaan että kaikki onnistuu,  Matti on aika nuhainen. Hyvillä mielin Mattikin lähti reissuun. Lahjuksia sateli illalla ja aamulla mukaan :-). Pekka ja Emma oli vähän haikeilla mielin. Ja kyllä Hennakin taisi huomata ettei nyt ole mikään pikku reissu kyseessä. No äitillä kait se pahin ikävä tulee. Kiitos vielä kommenteista tähän blogiin ja anteeksi etten ole ehtinyt vastaamaan. Kommentointi pitäisi olla kaikille mahdollista. Ja muistakaahan vielä rukouksissa.

Viikonloppu

Lauantaiaamuna lähdettiinkin taas aamusta liikenteeseen. Hotkaistiin aamupala ja lähdettiin kirkonmäelle keskiaikapäivän viettoon. Käytiin katsomassa vähän miekkailunäytöstäkin. Hyvissä ajoin varailtiin jo paikkaa ritarinäytökseen. Hyvä paikka olikin, järkkärimies tietenkin parkkeerasi koko esityksen ajaksi juuri meidän lasten eteen vaikka aikoi aluksi siitä siirtyäkin. Ilma oli hyvä ja meteli kova. Näyttävä esitys. 

Ritarinäytöksen jälkeen pyörähdettiin vielä markkinoilla. Nähtiin tuttuja ja Anta osti vielä 'lapsille' kaksi säkkiä lakerinauhoja. Sitten käytiin pikaisesti kotona grillaamassa ja lähdettiin viemään Antaa junalle. Sehän oli harmittanut lapsia jo edellisillasta asti. Ehdittiin. 

Kaupan kautta kotiin. Seurattiin netistä latvian driftingkisoja, mutta tällä kertaa Teemu ei päässyt osallistumaan kisaan. Autoon tuli jotain vikaa, jotain saivat korjattuakin, mutta silti ei kestänyt. Jännittävä ja vauhdikas kisa oli kuitenkin. Suomi tuli toiseksi :). Saunattiin. 

Sunnuntaipäivä vietettiin leppoisasti kotosalla. Vilma leikki pitkään meillä ja kahvivieraita kävi useampia.  Iltasella lapset pyörähti vielä suihkussa hiekkalaatikolla vietetyn päivän jälkeen. Taidettiin sitä vähän driftatakin. Pekka ja isi seuraili koripallo-ottelua ja hyvinhän siinä kävi. 

Matti mietti vielä illalla Ouluun lähtöä. Kertasin että Pekka viedään kouluun ja Emma kerhoon. M: 'ja sitten me lähetään Ouluun.' M: 'En halua tinne Ouluun ko tielä pittetään.' Ei siinä auttanu tarrapuheetkaan. No katotaan. Eiköhän se siittä kun päästään matkaan. Matin nuha vähän huolestuttaa. 

Touhua riittää

 Keskiviikkona ei tapahtunut erikoista. Prismassa käytiin pelnkomassa ja Henna hukkasi toisen kengän. Eikä sitä tietenkään löytynyt kaupasta vaikka kuinka haettiin ja kyseltiin. Oysista tuli epikriisi-kirje, muttei vieläkään sairaalaan tulo kutsua. Pitänee soittaa sinnepäin jos ei kohta ala kuulumaan. Anta hemmotteli meitä donitseilla. Torstaina saatiin Anta mukaan sählyyn. Pojat reenas kyllä Antan kanssa ihan liikaa. Illan sähly meni niin hyvin. Harmi ettei Anta voi säännöllisesti olla mukana, väkeä pitäisi saada ainakin muutama lisää.

 Perjantaina Matti ei olisi halunnut kerhoon. Sain puhuttua Matin kuitenkin ympäri, että käydään katsomassa. Jos ei kiinnosta niin tullaan sitten kesken pois. Päästiin kerhopaikalle, Matti ei olisi halunnut päästää äitiä pois ja joku muu sinne jäikin itkemään äitinsä perään. Olin varma ettei Mattikaan suostu jäämään kerhoon. Vähän aikaa siinä istuttiin ja luettiin kirjaa. Sanoin että käyn katsomassa Prismasta Hennan Reino-kenkää ja Matti syö eväät täällä ja sitten äiti tulee hakemaan. Lähdin pois ja Matti jäi ihan ok alkupiiriin istuskelemaan. Ja Jes Reino-kenkäkin löytyi! Ja kun menin Mattia hakemaan kerhokin oli mennyt ihan kivasti. Matti oli jopa askarrellut, ainakin omien sanojensa mukaan.  Ja eväätkin oli melkein ehtinyt syömään. Seuraavasta kerrasta ei sitten olekaan tietoa milloin Matti kerhoon pääsee. Nyt olisi jo mielellää ollut ensi perjantaina lähdössä kerhoon. No toivottavasti pääsee pika puoliin. 

 Antti tuli kivan aikaisin töistä tänään ja Harjun leipomon kautta, nam :p. Kolmen maissa käytiin kävelykadulla katsomassa hevosia ja ritareita. Justiin kerettiin, aika nopeaan olivat liikkeellä. Huomenna niitä sitten näkee lisää ihan turnajaisten merkeissä Kirkonmäellä. Pitänee ottaa jakkara mukaan, että näkee jotain. :) Huomenna onkin taas ohjelman täyteinen päivä. Ja jos ehtii niin voisi yrittää seurata Riikan drifting-kisojakin. Teemun autokin ehti jo hajota, mutta kuulostaisi olevan taas kunnossa. Toivotaan että kestää.

 

Illalla käytiin vielä Vitsarissa mummolla ja papalla syömässä. Tulomatkalla Matti lauleskeli Juha Tapion mukana 'tykkään susta niin että halkeen' ja pussaili ätiä. Ihan kivaa :) Siinähän se päivä sitten olikin. Anta luki vielä lapsille iltasadut ja nukkumaan. Hyvää yötä.

Huhhuh

Kaikki on hyvin vaikka mitään ei ole kuulunut tänne blogiin asti. Perjantai-iltana Matti lähti Isin ja Vilman kanssa tekemään Drifting rataa teatterin tykö. Samalla reissulla hakivat Antan. Muut jäätiin kotiin Marjan ja lasten kanssa leikkimään :). Ilta oli tosi lämmin ja aurinko paistoi. Isi meni vielä myöhemmin tekemään rataa. 

Bläh mouh leiting

 Lauantaipäivä menikin sitten drifting- kisojen merkeissä. Ilma oli hieno, joten päivä meni mukavasti. Tuttujakin nähtiin. Väkeä olikin aika paljon paikalla. Antti oli tuomaritornissa päivän. Kisa oli jännä ja rata vielä jännempi. Äitiä ainakin hirvitti viimeinen betonimutka. Teemu tuli hienosti toiseksi. Viimeisissä vedoissa Teemu hioi autoa edestä ja takaa. No, sehän teki kisasta vain jännittävämmän ja näyttävämmän :).

Iltasella käytiin vielä leirintäalueen rannassa katsomassa ilotulituksia. Matti ei tykännyt. Katsottiin pommitus ihan vierestä ja meteli oli kohtalaisen kova. Lapsilla oli kyllä kuulosuojaimet, mutta ne ei auttaneet Hennalla ja Matilla. Henna puisteli päätä koko ilotulituksen ajan ja Matti olis halunnut pois. 

Kisakatsomo

Ilotulituksen jälkeen käytiin vielä ajelemassa seitsemän sillan tiellä katsomassa 'pimeyden ja tulen' juhlaa. Muutama muukin autoilija ja jalankulkija oli liikenteessä perinteiseen malliin. Ja tuletkin oli näyttäviä. 

Lapset oli helppo nukuttaa pitkän ulkoilupäivän päätteeksi.

Sunnuntaina uudella innolla toria kohden Venetsialaisten lastenpäivään. Haettiin popcornia, jätskiä, tehtävävihkoja, ilmapalloja. Syötiin Antan ostamia lakereita, nautittiin auringonpaisteesta. Tuttiritari oli ihan entisensä. Jutut upposi ainakin isään. Mattiakin haamujutut vähän jännitti. Tuttujakin oli kiva jututtaa torilla. 

Drifting-kisojen jälkeen meillä yleensä kuluu pyöränrenkaita suuria määriä. Tällä kertaa Pekka on ajellut pyörällä ja Plaston-raktorilla ja Matti keltaisella Wolkkarilla. Siinä on lipinpointit pölisseet. Renkaitten lisäksi on kuluneet lenkkarin nokat. 

Maanantaina palailtiin jo arkeen koulun ja kerhon merkeissä. Iltasella naapurin setä hommas meille ÖT, että saatiin lukea kisoista vähän lehdestäkin. Teemu ja Mikko kävi iltakahveella. 

Tiistaina alkoi perhekerho. Matin oma kerho. Alkuun kun vein Mattia kerhoon, Matti olisi halunnu mennä omaan kerhoon eli perhekerhoon. Päiväkerhopuoli oli Matin mielestä Emman kerho, eikä Matin kerho. Nyt tilanne on jo vähän parempi. Matti lähtee ja jää mielellään kerhoon. Nyt Matti pääsi vihdoin 'omaan' kerhoon. Iltasella käytiin Varvissa seuroissa. Driftaus on jatkunut. Anta on lukenut paljon satuja. 

Illalla Mattia nukuttamassa: Äiti, shaako käyä näyttään Antalle tatuointia? Äiti shaisin, jooko? Tuun titte takati. Äiti, sata minuuttia. Ykssh minuutti. Äiti Viit miinuuttia, Titte tuun takati.  ....... Hohhoijaa. ( välillä tulee äs ja välillä ei :))

Tuttiritarituijotus

Henna ratsastaa delfiinillä

ilotulitus

Drifting

Torstai 29.8

Viikko on taas vierähtänyt mukavasti. Sunnuntaina saatiin yllätysvieraita. Mikko kävi, Jaakko perheineen poikkesi ja        Anta-täti kävi junanvaihdon välissä iltakahveilla. Maanantaina taas koulu- ja kerhoelämää. Tiistaina käytiin pitkästä aikaa Varvissa seuroissa. Oli mukava nähdä tuttuja ja aika monellä näytti olleen huoli Matista. Alkurukouksessa Timo rukoili Matin puolesta.  Tuntui hyvältä ja turvalliselta. 

Keskiviikkona tavallista arkea. Iltasella pojat kävi suunnittelemassa lauantain drifting-päivää. Antin kanssa ollaan metsästetty tiskikonetta pari päivää. Antan piti tulla tänään kylään, mutta tuleekin vasta huomenna. Tänään käytiin lasten kanssa Annella päiväkahvilla. Lapsilla oli hauskaa Juliuksen, Linuksen ja Amoksen kanssa. 

Vielä kaksiviikkoa Matin leikkaukseen, mutta onneksi on kaikenlaista ohjelmaa tässä matkan varrella, ettei tarvi pelkästään leikkausta miettiä ja murehtia.