torstai 10. huhtikuuta 2014

Ennemmin vai myöhemmin

Kyllähän sitä taas mielessä pyöri kaikenlaista ennen palaveria. ja jännittikin. Mennessä parkkipaikka oli taas vähän hakusessa. Matin kanssa mentiin jo osastolle ja Antti jäi etsimään parkkipaikkaa. Osastolla kateltiin Matille jotain tekemistä palaverin ajaksi. Neurokirugikin ehti jo paikalle ja jutteli niitä näitä. Totesi että meillähän oli tarkoitus olla pientä palaveria tässä. 
Anttikin ehti parahiksi paikalle. Matti jäi pelailemaan ipadilla ja hoitajakin tuli kaveriksi. Näytti olevan vähän rauhallisempi päivä osastolla. Maanantai ja tiistai vaikutti aika vauhdikkailta ja potilaitakin tuntui riittävän. 
Mentiin palaveriin, kunhan tyhjä huone löytyi. Kasvaimen mitathan me jo tiedettiinkin. Eli pientä kasvua on tapahtunut. Käytiin taas kasvaimen laatu läpi pitkällä kaavalla. Kirurgi oli pyytänyt patologiltakin uudet tutukimukset näytteestä että oltaisiin varmoja että tyyppi on se mitä on ajateltu. Toisaalta on mahdollista että tämän tyypin kasvainkin kasvaa näin nopeaa mutta aivan tavallista se ei ole. 
Sitten nähtiin uudet kuvat ja itsekin kasvaimen koko. Vertailtiin vähän vanhoihin kuviin. Kaikki kanavat pitäisi olla auki aivonestekierrolle mutta aivan tarkkaan sitä ei voi kuvista nähdä. Kapeimmasta kohdasta sitä ei voi tietää, mutta kudokset kuitenkin joustavat jonkin verran että neste pääsee kiertämään. Toisaalta kasvain on sen kokoinen että leikkaustarve täyttyy. 
Eli milloinka teille passais? 
Jos jäädään vielä tarkkailukannalle seuraava kuvaus pitäisi olla jo parin kuukauden kuluttua. 
... päädyttiin siihen että jos mahdollista niin jo toukokuun alkupuolella tai sitten kesäkuun alussa. 
Saatiin vielä kuva mukaan ja kotiutuspapereita odoteltiin hetki. 
Vieläkin pyörii mielessä kaikenlaista...
kasvain on kiinnittynyt aivorunkoon ja siksi ensimmäisessä leikkauksessa ei leikattu ylimääräistä. Ja kuvissa näkyi että kasvainta oli jäänyt jäljelle. Kuinka paljon nyt pystytään poistamaan ja jos jätetään jäljelle kuin nopeaa kasvaa taas uutta? Ja toivottavasti tästä leikkauksestakaan ei tule mitään pysyviä puutoksia Matille. Viime leikkauksesta näyttäis ettei jäänyt mitään, ainakaan fysioterapeutin mielestä.
Lapsille luvattiin että trampoliini asennetaan Matin Oulu reissun jälkeen. Saa nähdä asennetaanko tänä kesänä. 
Mutta ootellessa... 







1 kommentti:

  1. Huh, kuinka raskasta tuo tietämättömyys ja odottaminen. Voimia, kärsivällisyyttä ja siunausta teille ♥ Muistan rukouksissa!

    VastaaPoista