lauantai 5. lokakuuta 2013

Hohhoijaa

Ei oo ainakaan päivät olleet tylsiä. Eikä oo ohjelma vähentynyt. Puolenpäivän aikaan Matti pääsi kotiin. Jee! Leukosyytit oli laskeneet eilisestä ja crpkin oli vain 3. Ja Matin kunto näytti olevan ok. Ehkä vähän väsynyt. Sovittiin että tullaan vielä sunnuntai aamuna verikokeeseen ja katosmaan lääkäriä. onnellisena mentiin kotiin ja Hennakin oli aika onnessaan kun näki taas Mattia. 
Siinäpä sitä syötiin ja vähän herkuteltiin. Mummokin lähti, oli hoitamassa lapsia aamupäivän. Matti halus kattoa Martin tarinatallin ja sen jälkeen ne tais kattoa vielä Autot 2. Äiti ja iskä laiskotteli ja kahto Vain elämää tallennukselta. Henna nukku päikkärit. Heräili sitten ja hiippaili muitten mukaan. 
No vain elämää loppu ja äippä kävi kurkkaamassa oisko Matin kuumetta pitäny mittailla, Vaikutti niin hikiseltä ja vilposelta että ajattelin ettei tarvi. Kohta elokuva loppui ja Matilla oli vessahätä paniikki. nostin pojan syliin ja katoin että ompa hikoillu tyynyn märäksi. mentiin vessaa ja paita oli aika litimärkä, vaihdettiin kuivaan. Kannoin Matin sitten meidän sängyn päälle pikku päikkäreille. Ja kappas niska ihan helmeili hikeä. Eikä siinä vielä kaikki, paidan selkämys alkoi kastua, ja katoppa se nestehän valui haavasta. Sitten Matti jo valittikin kamalaa päänsärkyä, että kiirehän siinä tuli soitella eripuolille. Antti soitti kokkolan osastolle. Sieltä neuvottiin vielä soittamaan Ouluun, mutta kokkolan osastolla kannattas käydä niin saa lähetteen ja ambulanssikin on helpompi saada.
Lapsille hoitaja äkkiä naapurista, siis Elina, ja menoksi. Osastolla alkoi heti tohina. Tuttu lääkäri oli paikalla ja asiat etenivät. Hoitajia pyöri siinä ainakin kolme. Kesti hetken aikaa että saatiin tipat tippumaan, kanyyli oli onneksi valmiiksi kädessä. kipu hellitti oikeastaan vasta morfiinin saannin jälkeen. Nukahtikin vähän. heräili onneksi vielä kun siirrettiin ambulanssiin.
Äippä lähti pakkaileen kotiin ja yritti selvitellä matkallakin vielä hoitaja hommia. Lapset jäi yöksi naapuriin ja Raita-mummo tulisi aamusta ja Ulla-tätikin lupautui tulemaan. 
Ambulanssimatka oli mennyt mukavasti. Matti oli jutellut hoitajan kanssa takana ja välillä oli soitettu pillejä ja tööttiäkin. 
Sairaalalla oli hetken joutunut odottelemaan lasten päivystyksessä kun arvottiin meneekö 51 vai 64 eli teholle seurantaan. Lääkäri tuli melkein heti paikalle. Mutta Kokkolastahan oli oltu yhteydessä Ouluun. 
Teholla Matti oli valitellut kanyylikättä kipeäksi. Kiukuttelu itkupotku raivari sai aikaan sen että pää tuli kipeäksi. 
Äippä huomas ettei ehi teholle ennen yheksää. Onneksi sieltä vähän joustettiin ja sain olla vähän aikaa Matin tykönä. 
Oli päätetty että Matti leikataan heti aamulla klo 8. 
Matti jo nukahti, mutta sitten vaihdettiin pään alustaa ja laitettin vähän taitoksia niskaan. heräili ja meinas rueta kiukuttaan. Mutta jäi sitten nukkumaan kun lähdettiin. 
Ajeltiin hakemaan Antaa ja Antalle yöksi. 
Että Oulussa ollaan ja näillä mennään.



 

2 kommenttia:

  1. Täällä oon tiheään käynyt ja lueskellut Matin ja koko perheen kuulumisia. Ihana, että jaksat kaiken keskellä kirjoitella... Enkeleitä ja voimia teille. Olette rukouksissa.

    VastaaPoista
  2. Voi hurjaa ja kurjaa! Rukoillaan edelleen!

    VastaaPoista