Kotona

Nyt ollaan jo oltu viikonloppu kotona. Tai miten sen nyt ottaa. Perjantaina Antti, Pekka ja Emma tuli junalla Ouluun puolen päivän aikaan. Lääkärit kävikin jo aamupäivästä katsomassa Mattia ja kotiinlähtö lupa myönnettiin. Osaston lääkärithän oli luvanneet jo viikon alkupuolella että saa lähteä jos neurokirurgeille passaa. Kaikkien yllätykseksi nkirurgi kävi jo yhdentoista maissa. Kääre avattiin, haava näytti hyvältä, uusi kääre laitettiin... aika kireälle, mutta lupa saatiin. Älysin pyytää leikkauskertomuksista kopiota ja hoitaja sanoi tulostavansa ne heti ja oli tosi kiva että nkirurgilla oli aikaa käydä ne läpi ja vähän selittää tilannetta. Rauhoitti vähän äidin mieltä. Lääkäreistä ei kukaan muistanut että milloin olisi käynyt näin että joudutaan tekemään uusinta leikkaus tai että haava vuotaisi noin rajusti. Haava ei ollut lähtenyt kunnolla paranemaan ja luun palanenkin oli osittain irronnut. Haava ei ollut onneksi tulehtunut vaikka pöpö siellä kasvoikin ja aiheutti aivokalvontulehduksen, jota onneksi alettiin hoitamaan heti, tai oikeastaan ehkäisemään jo Kokkolassa. Toisessa leikkauksessa luun pala jätettiin pois pöpö pelon takia. 

Ei päästy kuitenkaan vielä lähtemään. Matin kanssa käytiin hakemassa muut junalta. Kiva, Matti ei suostunut kävelemään talvikengillä. Kiva kantaa poikaa parkkitalolle asti. Ei mikään ihan pikkunen enää. Maati esitteli osastoa Emmalle ja Pekalle. Käytiin vähän kaupoissa pyörähtään. Ja syömässä. Viideksi tultiin osastolle takaisin. Antibioottitipalle. Oli tarkoitus että Kokkolassa käytäisiin kolmekertaa vuorokaudessa sairaalalla tiputuksessa. Tarkoitus oli että voitaisiin olla kotona yötä ja että pikkuisen siirrettäisiin anto aikaa että se ehdittäisiin kokkolassa vielä antaa joskus puolen yön paikkeilla. No kanyyli ei tietenkään toiminut. Lääkäri oli osastolla mutta huono  mäihä, kolme yritystä eikä osunut kunnolla suoneen. Puudutteet paikoilleen ja tunnin päästä uusi yritys. Välillä oli pistänyt vauvalle ja nyt osui heti ekalla. Vähän aikaa vielä väännettiin antibiootin antoajoista kokkolassa ja että tartteeko meidän mennä osastolle vai ei. ( eri lääkäri kuin päivällä) No päästiin yhteismmärrykseen ja me päästiin lähtemään siinä seitsemän aikoihin. Antti ja Matti meni ekaksi yöksi Kokkolassa osastolle.

Lauantaiaamuna meni aikaa ennen kuin pääsivät kotiin, koska lääkäri halusi vielä katsoa Matin. Siinäpä se lauantai meni laiskotellessa ja seuraavaa antibioottia odotellessa. 

Sunnuntaiaamuna oli taas pitempi reissu kun uusi kanyyli piti laittaa. Päiväkäynneillä Emma ja Pekka lähti Matin kaveriksi. 

Harmittaa että maanantaina on jo normi arki. Tuntuu jotenki että olis niin loman tarpeessa. Ei haittaa vaikka Anttikin olis vähän aikaa kotona.