Tänä aamuna (maanantai) lähdetiin Matin kanssa vielä osastolle. Kahdeksan maissa piti olla antibiottiaika. Myöhästyttiin hieman, vietiin Pekka samalla koululle. Mummu tuli hoitamaan Hennaa ja Emmaa. Emmallakin oli kerho päivä. Siinä se syysloma vierähti. Matti valitteli kanyyliä kipeäksi huuhdeltaessa. Antibiootti saatiin kuitenkin vielä tiputettua kun aloitettiin hiljalleen. Verikokeet otettiin noin kymmenen maissa, kolme tuubia sormen päästä. Lääkettä ei saatukaan enää annettua tutkimusta varten ja lääkäri hommattiin pistämään uusi kanyyli. Saatiin toisella yrittämällä nilkaan. Kaksi hoitajaa piti kiinni ja äiti yritti jutella mukavia. Vähällä selvittiin ja kanyyli toimi tarvittavan ajan. Kokkolassa kyllä osataan paremmin lasten lepyttely piikittelyn ja ikävien hoitojen jälkeen. Matti sai tällä reissulla rantapallon (sai itse valita palkintokorista) ;) hienoja tarroja labran tätiltä ja askartelun ohjaaja antoi vielä pikkuauton. Kyllähän siitä jää mukava muisto. Äitinkään ei tarvinnu hävetä että lapsi valihtee isoimman lelun korista.
Pelailtiin ja leikittiin. Matti söi. Labrat saatiin otettua kaksi kertaa. Kateltiin videoita. Matti meinasi nukahtaa kun lääkäri tuli tutkimaan. Eikä sitten suostunutkaan mihinkään temppuihin, jee. Keskiviikkona sitten kuullaan miten kortisonihoitoa jatketaan. Ja mahdollisesti päästään fysioterapian arviointiin jossain vaiheessa.
Matti otti kunnon tirsat. Puoli neljän aikaan tultiin tiputtamaan iltapäivän antibiootti. Kun se oli tippunut kuultiin että se oli kuurin viimeinen. Jes! Sitten irrotettiin kanyylit ja saatiin lähtä kotiin päin. Pitkä päivä. Mukava päästä kotiin. Toivottavasti nyt saataisiin olla jonkin aikaa rauhassa kotona. Tavallista arkea ikävä.
Hei!
VastaaPoistaLuin Matin tarinan yhdellä istumalla :) Ihanan reipas poika ja vanhemmat myös! Vaatii todella voimia olla 'kovana' tollaisessa tilanteessa. Mitä teille nyt kuuluu? Olisi mukava kuulla kuulumisia... Paljon enkeleitä Matille ja koko perheelle :)
-Maiju-